Päiväkirja
Hyvää uutta vuotta!!!
5.1.09 (huomena reissuun!)
Niin on taas edellinen vuosi saatu pakettiin ja uutta tulee putkeen.. Kotisivujen päivityksen suhteen olen ollut viime aikoina taas huono ihminen, mutta joulu vierähti jumalan selän takana kotipuolessa, missä oli mukava irrottautua niin tietotekniikasta kuin muustakin urheilijan arjesta, edes hetkeksi. Pyssy sai levätä joulun pyhät aivan rauhassa, mutta hiihtämään oli päästävä, ihan senkin takia, kun jouluna tuli syötyä useampikin suklaakohvehti(rasia?). Nyt on taas narua kaulan ympärillä kiristetty ja monenmoisia uudenvuodenlupauksia on tullut tehtyä. 
Moniko niistä sitten pitää ja kuinka kauan on eri juttu!
Kainuussa olikin mukavan luminen joulu eikä pakkasetkaan päässeet kiusaamaan ennen kuin tässä viime päivinä, kun siirrtyin harjoittelemaan Pohjois-Karjalaan. Esiin oli kaivettava useammatkin kalsarit yhtä aikaa kun lenkille lähti. Nyt sitten tekeekin jo kovasti mieli takaisin Keski-Eurooppaan ja aurinkoon!
Muutekin joululoma vierähti suht rennosti (läheiset voivat olla kyllä eri mieltä, kun minua katsoivat vierestä pari viikkoa!!) kun viimeisellä viikolla Hochfilzenissä irtosi jo pari kukitussijaa. Ne oli kyllä aika tärkeitä sijoituksia, etenkin pääkopalle ja hermoille, jotka alko olla jo aikasta kireällä.. Viimeiselle viikolle löytyi se paljon puhuttu rentous tekemiseen. En tiedä tuliko se sitten nuhan kautta, joka iski viimeisen viikon alussa oikein kunnolla ja heitin hiihdon suhteen jo vähän pyyhettä kehään, kun arvelin, että se vie parasta terää joka tapauksessa pois. Ilmeisesti nuha olikin vain pahaa allergiaa kokolattiamatoista, eikä flunssaa joten se ei vaikuttanut fyysiseen tekemiseen, vaikka räkäpaperikädessä monta päivää hotellilla kuljinkin.
Ammunnassa joulukuussa takkusi ennen kaikkea pää ja kaikki ne pienet ja vähän isommatkin turhat ajatukset, mitä siellä liikkui. Vuosien mittaan on huomannut, että kyllä se vaan tuolla cupissa on useammin kuin monesti kiinni nimenomaan päästä, miten se ammunta kulkee. Toki tuuli on muista syistä ehkä se suurin, mikä sitä pääsee sotkemaan ja toki fyysisellä kunnolla on myös merkitys, että kuinkas pihalla siinä penkalla on, jaksaako keskittyä ja pitää pyssyä paikoillaan vai ei…
Suoritus ja lopputulos on ampumahiihdossa niin monen pienen asian summa, kuten tiedätte… ja kun kovassa kilpailussa kaikki palaset täytyy olla kohdallaan, niin voitte vaan kuvitella miten vaikeaa se on. Mutta juuripa siksi niin mielenkiintoista! 
Oberhofiin lähdetään ilmeisesti aika pienellä naisjoukkueella, joten ekan kerran tulessa vasta perjantain sprintissä, mikä näytti olevan iltakisa. Tour de skin lähetystä katsellessa ladut ja paikka muutenkin näytti juuri niin hyvältä, mitä Oberhof on. Se on yksi suosikeistani, joten täydellä höyryllä taas mennään! Ja vaikka liian monessa asiassa me joudumme antamaan isoille maille, joilla tekeminen on joka osa-alueella täydellisen ammattimaista, periksi, uskoa ainakin omaan henkilökohtaiseen tekemiseen löytyy. Vielä täältä noustaan!
Paras synttärilahja olisi olla massassa mukana! 
/Kappa