ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen www.kaisaleena.com
Päiväkirja
Kirmaten kesään!!
Joensuu 11.6.2010
Niinhän se kesä taas tulla tupsahti ja kas kummaa, että nämä sivut eivät ole oikein saaneet uusia päivityksiä. Toivottavasti teilläkin on muuta tekemistä kuin roikkua netissä, miulla ainakin sitä on riittänyt. Tässäpä nyt tiivistelmää kaikenmaaliman tapahtumista juttujen ja kuvien kera mitä on tapahtunut sitten Siperian ensimmäisen reissun.
Nopeammin kuin ikinä uskoinkaan palasin Khantyn jälkeen taas Siperiaan. Tällä kertaa vielä vähän kauemmas. Kauemmas ei oikeastaan enää olisi päässytkään, sillä huhtikuun puolessa välissä lähdin käväisemään Kamchatkan niemimaalla sen ainoassa kaupungissa Tyynen meren rannalla. Vau! Kaikkeen sitä ihminen on valmis vielä huhtikuussa saadakseen hiihtää ja ampua kilpaa. No, ehkä siinä houkuttimena toimi voittajalle annettu maasturi (tai 50000e) joka tällä kertaa jäi sitten saamatta… 
Mutta kiva reissu oli ja vieläpä ihan hyvät tuloksetkin tuli kauden päätteeksi tehtyä. (Molempina päivinä sija 4. ja takaa-ajossa nopein hiihtoaika) Käväisy venyikin sitten hieman pitemmäksi, kun Eurooppaan ei päässyt lentämään, mutta ihmeteltiin porukalla Kamchatkan luontoa neljä päivää lisää. Tulipahan uitua kuumissa lähteissä, nähtyä merileijonia ja tulivuoria. Ja hiihdettyä venäläisten leiripaikalle…. Oli muuten hitusen korvessa se mesta!
Itseasiassa keväällä oli toinenkin kutsukisa, heti Khantysta Norjaan tullessamme kävin hiihtämässä raviradalla Simon Fourcaden kanssa Biri-Sprintenissä pariviestissä kolmanneksi. Se oli ihan hauska päivä, vaikka "ihan pieni" univelka painoikin jaloissa – mutta pystystä ei mennyt yhtään ohi!
Kamchatkan jälkeen ei olisi ihan heti tehnyt mieli reissuun, mutta minkäs teit kun loma oli varattuna, joten eikun taas reissun päälle jännittämään tuhkapilvitilannetta. Barcelonassa vierähti viikko mm. pienen ruokamyrkytyksen ja auringonpistoksen merkeissä! 
Mutta kivaa oli ja sieltä tullessa olin jo melkein valmis funtsimaan kevään treenikauden aloittamista! Kyllä loma on aina loma.
Toukokuun puolenvälin jälkeen onkin sitten palattu arkisen aherruksen pariin. Sinällään kyllä tosi hyvillä mielin, kun mikään paikka ei tänä keväänä joutunut leikkauspöydälle, vaikka jalkojen kanssa onkin ollut pientä ropleemaa. Päivät saa kyllä kulumaan yhdessä hujauksessa kun rientää ampumaradalta punttikselle ja mm. suunnistusmetsiin. Toistaiseksi löydetty sieltä aina myös poiskin.
Valmennuspuolella Jarmo lupasi taas jatkaa kanssani, mikä oli minulle iso helpotus, sillä hyvinhän meillä on mennyt! Mie en vaan ole osunut silloin kun hiihto on ollut parhaimmillaan! 
Ammuntapuolella tilanne onkin sitten vähän enemmän auki, kun liitossa on uudet tuulet ja valmennussysteemejä ei sieltä puolen tule tälle vuodelle ollenkaan. Eli itse hoidamme leirit sen mukaan kun koemme niille olevan tarvetta. Minulla tarkoituksena suunnata Otepäähän hienäkuussa, elokuulla joko Ruotsi tai Norja. Sitten vähän kotimaan leireilyä ja lokakuussa Ramsauhun. Sitten onkin jo taas talvi.
Varustepuolen uudistuksista käykää lukemassa yhteistyö-uutisista, mitä on myös tämän illan aikana päivitetty. Juttua tulossa myös uudesta harjoitteluvälineestäni, maantiepyörästä. Kesän teemana koitamme saada koipiini hieman lisää poweria mm. pyöräilyn avulla. Tiedossa on kuulema myös sauvoittaluistelua ja suotreeniä. Juoksulenkit on tuntuneet tosi raskaille, eka kisakoitos sen suhteen kesäkuun 29.-30. päivä Vuokatin Aateli Race:ssä. Tuu kannustaan!!
Nyt saa nörtteily taas riittää... Mukavaa kesää kaikille amppisfaneille. Täältä sitä taas koitetaan tulla!
/Kappa